Mustan Lohikäärmeen Joki

Koneessa Kiinaan en saa melkein milloinkaan nukutuksi, ja jotenkin vain viiden tunnin aikaerokin tuntuu haasteelliselta. Päätin aloittaa otteella kuvaannollista härkää sarvista, ja taisinkin olla ensimmäisten joukossa koneesta ulos. Ari oli lentänyt jo päivää aiemmin Beijingiin, joten sovimme tapaamisen ennen Kiinan sisäisten lentojen turvatarkastusta. Istuuduin siis huilaamaan ja odottamaan Aloha (!!) kahvilaan kananmuna-juusto-kasvisvoileivän ja kaffen parissa noin kolmeksi tunniksi. Kun tilaukseni tuli pöytään varmistin asian kellosta: olin varmaan tehnyt jonkinasteisen ennätyksen, ainakin omani! Oli nimittäin kulunut minuutin yli tunnin siitä, kun astuin koneesta Kiinan maa-, tai oikeastaan lattiaperälle. Ensin kävely keholämpömittareiden kautta maahantulomuodollisuuksiin. Sieltä vessan kautta matkalaukkua odottamaan, ja sitten tullin läpi. Sen jälkeen etsin kotimaisten lentojen aulan ja oikean tiskin, ja onnistuneesti autettuna tein check in automaatilla kirjautumisen lennolle Harbiniin. Uudestaan ystävällisesti autettuna sain toisella tiskillä laukun koneeseen vievälle hihnalle, ja etsittyäni muutamaa tax-free tuotetta etsin vielä aamiaispaikkaa, joka löytyikin aivan turvatarkastuspisteen läheltä. Ja alle tunti sitten koneesta ulos! Aloha Cafe. Sohva istuin, onnistuin välillä torkahtamaankin.

Harbinissa, Koillis-Kiinan traditionaalisesta hoitotieteestään tunnetussa suurkaupungissa meitä oltiin isolla autolla vastassa, ja kolmen ja puolen tunnin ajomatkan aikana korjasin pistesaldoa jet lagista edukseni. Nukuin melkein koko ajan. Harvoin silmiä raottaessani kumpuilevat kunnaat ja viljavat maat vilahtelivat näkökentässäni; vihreän vehreät maisemat tulivat mukaan uniini.

Riyuexia, Aurinko Kuu Koti niminen matkailu ja asumiskeskus rakensi kolmen vuoden aikana suuresti vapaaehtoisvoimin upean majoitustilan kauniiseen laaksoon noin 40km Tieli:n kaupungista vuorille. Paikassa on ollut täysi työn tohina jo kauan; itsekin olin siellä mm. istuttamassa puita 22 vuotta sitten. Kaiken takana on Suomessakin opettanut mestari Liu Shanglin, jonka seuraajia kaikki vapaaehtoiset ovat. Aiempina vuosina pian talven lumien mentyä alkoivat ihmiset tulla jälleen paikalle asuen viihtyisissä parakeissa. Nyt uuden rakennuksen ansiosta Riyuexiassa voi olla läpi vuoden: keskus on täysin Heilongjiangin kylmän talven kestävä. Olimme Ari Makkosen, Suomen Chi Kung yhdistyksen varapuheenjohtajan kanssa paikalla kutsuttuina vieraina ja puheenpitäjinä juhlistamassa avajaisia.

Riyuexiassa aamut alkavat aikaisin buddhalaisilla harjoituksilla, mantralla ja mietiskelyllä. Yhteisen aamiaisen jälkeen jäsenet ryhtyvät moninaisiin työ- ja ylläpitotehtäviin. Puhdas ilma ja luonnon keskellä eläminen iloisessa ilmapiirissä on parantavaa jo sinänsä. Jotkut tulevat varta vasten hoitamaan sairauttaan keskuksen omalla hoito-ohjelmalla, johon kuuluu mm. paasto ja orientaaliset hoitomenetelmät. Monet tulevat paikalle vain saadakseen itse mestarilta suoraan ja henkilökohtaisesti parannusta ja apua; Liu Shanglin, kiinalaisen Kagyu linjan mestari on myös tunnettu parantaja,
Vietimme paikassa viiden päivän ajan. Pidimme puheita, istuimme paneeleissa ja tutustuimme alueeseen ja ihmisiin. Pitääpä yrittää kerätä meiltäkin jonain päivänä pieni porukka sinne harjoittelemaan ja hoitoa saamaan 🙂

Takaisin Helsingissä Elena tuli kentälle vastaan, ja jatkoimme matkaa maalle, kotimökkiin järven rannalle. Kun katselin ympäröivää metsää ja kauniisti kimmeltelevää järveä, oli kiinnostavaa verrata sitä kolmeen edelliseen päivään Beijingissä. Väkiluku putosi hetkessä 20:sta miljoonasta kahteen.

Pin It on Pinterest