Chi Kung erilaisiin päämääriin

Chi Kung voidaan luokitella systeemiksi, jossa kehoa, hengitystä ja mieltä yhdistämällä pyritään laajentamaan ja syventämään omaa kokemustaan olemassaolosta. Erilaisia harjoitusmenetelmiä on paljon, eivätkä ne ole tiukasti rajattuja johonkin tiettyyn vaikutukseen, joten niiden jaoittelu eri ryhmiin saattaa olla haastavaa. Yksi tapa eritellä niitä, on tehdä se niiden päämäärän mukaan. Se, millaisia tuloksia harjoitukselta odottaa, tai mihin niillä pyrkii, sanelee samalla sen minkälaisia harjoituksia kannattaa valita, ja minkälaisista harjoituksista saa tavoittelemansa hyödyn. Suurin osa perusharjoituksista sopii kuitenkin ainakin aluksi melkeinpä mihin tavoitteeseen hyvänsä. On helppo kuvitella esimerkiksi yleisurheiluvalmennuksen peruskuntoharjoitusten olevan paljolti samanlaisia lajien eroista huolimatta. Mutta kun kiekonheittäjä suuntaa katseensa kiekkorinkiin, tai kolmiloikkaaja vauhdinottopaikkaan, niin myös erityisharjoittelun merkitys tulee esille.

Hoidollinen Chi Kung
Tämä käsittää kaikki menetelmät, joissa keskitytään sisäiseen ja ulkoiseen energiaan, Chi:hin terveyden ylläpitämiseksi ja sairauden voittamiseksi. Sanotaan, että perheen tärkein lääkäri asuu keittiössä.
Päivittäisen ruokailun aikana saatu energia on se perusvoima, jonka tasapainoisuus ja ravitsevuus pitävät perusterveyden yllä. Yrttien ja mausteiden käyttö ruoanlaitossa perustuu ajatukseen siitä minkälaista energiaa ne antavat.
Kun keittiössä jokin menee vikaan, tai muut päivittäisen elämän osa-alueet vaativat liikaa, turvaudutaan ammattilaisen apuun. Hoitaviin yrtteihin perehtynyt asiantuntija auttaa valitsemaan oikeanlaista energiaa antavat yrtit oikeaan vaivaan, niin että terveys saataisi taas kuntoon. Akupunktiota käytetään usein yrttihoidon tueksi, ja myös itsenäisenä hoitomuotonaan. Kun energiakanavistossa tai elimistössä on epätasapainotila, säännöllinen anmo yleishieronta ja siihen lisätty pistekäsittely saattaa jouduttaa paranemista ratkaisevasti. Kevyet rentouttavat ja venyttävät liikkeet hoitavat ja tukevat kehon toimintoja, aktivoivat tiettyjä energiakanavia ja auttavat tehokkaasti ylläpitämään terveyttä. Kaikissa näissä painopiste on sisäisen voiman virtaukseen ja tasapainoon vaikuttaminen, joka jo sinällään voidaan luokitella Chi Kungiksi.
Vanha sanonta kuuluu, että sairauden hoitaminen on sama kuin aloittaisi kaivon kaivamisen vasta kun on tullut janoiseksi. Hoidollinen Chi Kung onkin kuin tehty tätä varten, ja on ehdottomasti useimman harjoittelijan ohjelmassa. Varmastikin suurin osa on aloittanut harjoittelun juuri päämääränään pitää yllä kehomielen hyvinvointiaan, tai saadakseen jostain tietystä vaivasta tai sairaudesta yliotteen.

 

Chi Kung ja Kamppailulajit
Suomessa yleisesti käytetty sana “kamppailulaji” on käännös englannin kielestä “martial art”, kiinaksi wushu, japaniksi bujutsu. Shu tai jutsu on melko yksiselitteisesti “taito” tai “kyky”, kun taas wu/bu on ollut usean keskustelun aiheena. Lyhyesti voisi melko perustellusti esittää, että kysymyksessä ei ole kamppailu, vaan sen pysäyttäminen.

Legendaarisen Keltaisen Keisarin – Huang Di:n sanotaan opettaneen wushu lajit kansalaisilleen lähes 5000v sitten. Kirjallisuudessa niistä löytyy maininta Kevät Syksy Aikakirjoissa 2500v:n takaa.
Klassisesti kamppailulajit voidaan jakaa kahteen suureen päälinjaan, ulkoisiin ja sisäisiin lajeihin. Edellä mainittuihin voisi lukea kaikki fysiikkaan keskittyvät urheilulajit kuten nyrkkeily, paini, judo, karate, kilpailu tai ji jne. Sisäisiin lajeihin puolestaan lukeutuvat kaikki ne, joissa pyritään vahvistamaan, tasapainottamaan ja keskittämään sisäistä voimaa Chi:tä, kuten taijiquan, baguazhang and xingyiquan. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö mieli ja energia näyttelisi huomattavan tärkeää osaa myös urheilussa. Jokaiselle taistelijalle sopii hyvin vanha japanilainen zen sanonta “fu dou shin”, liikkumaton mieli. Sisäisissä lajeissa kuitenkin energian ravitseminen ja kultivointi on se mihin tähdätään, ei satunnainen voitto tai häviö areenalla tai sotatantereella.

 

Henkinen Chi Kung

Tähän ryhmään kuuluvat kaikki harjoitukset, jotka auttavat löytämään ja paremmin ymmärtämään ihmistä itseään ja hänen paikkaansa laajassa kaikkeudessa; sekä yksin, että yhteydessä kaikkeen. Yleensä näihin luetaan Taolainen, Buddhalainen ja Konfutselainen Chi Kung. Hieman jokaisesta erikseen:

Buddhalaisuus syntyi Intiassa n.2500v sitten. Kiinassa siitä on tullut tärkeä osa maan kulttuuria ja elämää, ja se on jaettavissa sekä uskonnolliseen, että ei uskonnolliseen muotoon. Uskonnon harjoittajalle Budhhalainen Chi Kung auttaa eteenpäin kohti oivallusta ja valaistumista, kun taas tavalliselle maallikolle se tuo terveyttä, korkeampaa itsetietoisuutta ja auttaa kehittämään kehon ja mielen mahdollisuuksia.
Suuri osa Buddhalaisista harjoituksista on istuen tapahtuvaa hiljaista harjoitusta kuten esimerkiksi Zuo Chan; Za Zen japaniksi. Tunnettuja seisten tehtäviä ja liikkuvia harjoituksia ovat Chan Mi Gong – Salainen Zen Harjoitus sekä Yi Jin Jing – Jänteitä Muuttava Klassikko.

Konfutselaisuus on noin 2500 vuotta sitten eläneen kiinalaisen filosofin ajatuksiin perustuva koulukunta. Sen oppeihin kuuluu yksilön luonteen ja hyveiden kehittäminen perheen, yhteisön ja maan hyväksi. Chi Kung harjoituksilla pyrittiin saamaan tähän vaadittavaa sisäistä voimaa lähinnä mietiskelyllä ja sisäisellä tutkimisella.

Taolaisuus on sulauttanut itseensä monituhatvuotisen kansanperinteen kulttuurin, parannusmuodot, magian, mystiikan ja kosmologian. Tästä syystä Taolainen Chi Kung on näistä kolmesta henkisen Chi Kungin menetelmistä laajin ja eniten harjoitettu. Tämän nyt esillä olevan jaottelun kaikkia muotoja kuuluukin Taolaisen Chi Kungin piiriin, jossa itsessään on lukuisia osa-alueita tavoitteista riippuen. Muinainen Yangsheng – Elämän Kultivointi, edeltää Taolaisen filosofian ja uskonnon syntyä, mutta se on saumattomasti yhteydessä nykyisissäkin Taolaisen Chi Kungin muodoissa. Chi Kung voidaan jakaa myös viiden pääsuuntauksen mukaan, joihin jokaiseen kuuluu myös Taolaisia harjoituksia.

Jaa somessa

Pin It on Pinterest