Kaukon ja Shiatsun Historiasta; Kuinka kaikki alkoi. Osa 1.

Aloitin kehonkäsittelijäurani jo varhain. En tainnut olla vielä edes koulussa, kun tätini maksoi aina markan hakattuani nyrkeillä hänen selkäänsä. Meitä olisi ollut useampikin lapsi lyömässä, mutta minä kuulemma tein sen just hyvin. Äitini suku on vanhaa parantajasukua ja niin kai sitten se oli tarttunut poikaankin. Vuosien karttuessa ja iän varttuessa lapsena aloitettu ammatti säilyi, sisältö vain laajeni useampaankin suuntaan. Kuulin sanan Shiatsu ensimmäistä kertaa vasta tultuani Japaniin syksyllä 1977 oppimaan lisää Japaniin Kiinasta tullutta kamppailulajia Shorinji Kempoa, kiinaksi Shaolinsi Quanfa. Treenien väleissä auttelin opettajani Sakata Fumiyasun Finlandia ravintolassa Kyotossa mitä vähäisellä kielitaidollani kykenin. Olin kai paikassa enemmänkin imageen sopiva oikea suomalainen, kuin oikea työntekijä 🙂 Shorinji Kempo harjoittelun yksi osa-alue on nimeltään Seiho. Siinä pyritään kehon energiakanavistossa sijaitsevia pisteitä käyttämällä vaikuttamaan toisen tai oman terveyden- ja hyvinvointitilaan. Tästä erään asiakkaan kanssa keskustellessani yhdisti hän sen Shiatsuun, ja kun en sanaa tuntenut, selvitti hän sitä minulle sitten enemmänkin. Enteitä, enteitä; kahdeksan vuotta myöhemmin olinkin jo töissä Seitai Shiatsu klinikalla Osakassa. Vasta noin kuusikymmentä vuotta ennen minua kuulivat japanilaisetkin  ensimmäistä kertaa Shiatsusta, ainakin siinä merkityksessä kuin se yleensä nykyisin tunnetaan. Kuinka siihen päädyttiin, niin siitä hieman ensin. Kirjoitustaidon leviäminen oli ehkä vielä suurempi yhteiskunnallinen mullistus kuin internetin tuleminen meidän aikanamme. Olemassa olleen teknologian ansiosta internet levisi huimaa vauhtia yli koko planeetan, kun taas kirjoitustaito oli aluksi vain harvojen ja valittujen hallussa, ja saavutti uusia alueita erittäin hitaasti. Tullessaan kirjoitustaito oli täysin uusi ilmiö; mitään sitä edeltävää ei ollut, ellei sitten luolamiesten seinämaalauksia voida pitää eräänlaisina kirjoituksina ja oppaina toisille metsästäjille, tai ehkäpä rukouksina jumalille ja hengille. Erilaisia kuvallisia viestejä oli varmaan käytetty, mutta yhtenäisten lauseiden ja tarinoiden luominen kenen hyvänsä luettavaksi oli mullistavaa. Vertauksena mainittakoon, että vanhimmat suomenkielen kokonaiset lauseet löytyvät vasta 1470 luvulta saksalaisesta käsikirjoituksesta Mijnna thachton gernast spuho somen gelen emijna daijda. Alueella, jota nykyisin nimitetään Kiinaksi on kirjoitettu paljon meitä pidempään. Tosin Suomi oli vielä parin kilometrin paksuisen jäätikön peittämänä, kun tuolla lämpimämmällä seudulla kansat jo kasvoivat ja kukoistivat. Itseasiassa siellä jossain ovat kuulemma kansojemme yhteiset juuretkin. No, joka tapauksessa jo kauan ennen paperin keksimistäkin siellä kirjoitettiin. Kiinan vanhimpana löydettynä muotona pidetään Shang dynastian (n.1600-1100ea) aikaista jiaguweniä, joka kaiverrettiin kilpikonnan kilven käsiteltyyn sisäpintaan, tai isojen eläinten lapaluuhun. Tämä muinainen kirjoitus löydettiin sanan mukaisesti apteekin hyllyltä. Aivan 1800 -luvun lopulla henkilö nimeltä Wang Yirong huomasi, että paikallisissa lääkekaupoissa myytävät lohikäärmeen luut olivat itse asiassa todella vanhoilla kaiverruksilla varustettuja luita ja kilpiä. Tähän päivään mennessä niitä on löydetty jo yli 150.000. Monet näistä oraakkeliluiksi nimetyistä kirjoituksista käsittelevät ennustamista ja terveydenhoitoa. Eräässä kysytään oraakkelilta: voiko vastauksen etsijän vatsakivut hoitaa hieronnalla? Toisessa taas halutaan tietää, että kykeneekö naishieroja Zou parantamaan sairauden ja tulisiko hänet kutsua. Näitä tekstejä pidetään vanhimpina kirjallisina  tallenteina orientaalisen hoitotieteen hierontamenetelmistä, joita myöhemmin yleensä ryhdyttiin kutsumaan nimellä anmo, “painaa ja hieroa”. Sieltä kaukaa johtuvat myös Shiatsun juuret. Kuuluisasta yli 2000v vanhasta Mawang Hautakummun arkeologisesta kaivauksesta löydettiin 1970 -luvun alussa Changshasta, Kiinasta muiden kulttuuriaarteiden ohella mainintoja anmo terapiasta sairauksien hoidossa. Tunnettu n. 1800v sitten Kiinassa vaikuttanut lääkäri ja mm. Viiden Eläimen Leikki nimisen Qigong harjoituksen luoja Hua Tuo käytti anmo:ta leikkauksen jälkeiseen palautushoitoon. Tang Dynastian (n.600-900) aikana Anmo oli laajasti käytössä. Viimeistään niistä ajoista lähtien siihen on sisältynyt myös elämää ravitsevia liike- ja hengitysharjoituksia, luun asettelua ja hoitavien yrttiöljyjen käyttöä. Tang dynastian aikaa pidetäänkin Kiinan kultaisena aikakautena, jolloin sen kulttuurivaikutus oli suurimmillaan ympäröivissä maissa. Tämän myötä myös anmo esiteltiin Koreassa, Japanissa ja muissa Aasian maissa, joissa ne kehittyivät omiin suuntiinsa. Japanissa sitä ryhdyttiin kutsumaan nimellä anma, ja se vakiinnutti asemansa japanilaisissa teate hoitomuodoissa. Shiatsu on japanilainen sana, jossa shi tarkoitta sormea ja atsu painetta. Japanissa termi tuli yleiseen käyttöön v.1919 Tenpaku Tamain teoksen “Shiatsu Menetelmä” myötä. Shiatsu on kehokäsittelymenetelmä, joka perustuu orientaalisen kansanperinteen hoitotieteisiin ja hierontaan, japaniksi anma, kiinaksi anmo.

Jaa somessa

Qigong historia. Osa 2

Taolaisuuden Historiaa Laozi ja Dao De Jing Laozia yleensä pidetään Taolaisen filosofian perustajana. Laozista historiallisena henkilönä ei tiedetä kovinkaan paljoa. Hänen syntymänimensä oli Li Er ja hän oli eteläisen feodaalivaltion Chun kansalainen. Hän syntyi koulutettuun ylempään luokkaan ja hänellä oli pieni hallinnollinen asema keisarillisessa arkistossa. Syitä miksi hän vetäytyi siviilihallinnosta ei tunneta, mutta voi olettaa, että samoin kuin aikalaiseltaan Kongzilta, myös Laozilta haihtuivat harhakuvitelmat oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta feodaalihallitsijoiden juonitteluun ja säälimättömyyteen. Hänen myöhemmistä vaiheistaan on olemassa lukuisia tarinoita. Kerrotaan että hän härällä ratsastaen matkusti läntiselle rajalle jättääkseen kaiken taakseen. Ennen lähtöään Laozi saneli rajavartijan Yin Xin pyynnöstä noin 5000 kirjainmerkistä koostuvan tutkielman, joka tunnetaan nimellä Dao De Jing (Tao Te Ching) – Klassikko Taosta ja Hyveellisyydestä. Tämä koko maailmassa tunnustettu teos Laozin filosofisesta näkemyksestä on ensimmäinen kattava Taolainen teksti. Kuten monet aikakauden kirjoitukset Dao De Jing käsitteli myös valtiotaitoa ja tarjosi poliittisia vaihtoehtoja. Laozin Taolainen Valaistunut oli yksilö, joka näki asioiden luonnollisen tien kaikessa ja eli sen kanssa harmoniassa. Muutokset yhteiskunnassa täytyy olla seurausta muutoksista yksilöissä ja muutos yksilöissä voi tulla ainoastaan seuraamalla Taon periaatteita. Tämä oli eroittava periaate Dao De Jingin Taolaisuuden ja Kongzin opetusten välillä. Kongzille rauhallinen ja sopusointuinen yhteiskunta oli sellainen missä ihmiset huomioivat ja seurasivat oikeita rituaaleja ja käyttäytymistapoja keskinäisessä kanssakäymisessään. Universumin luonteella ei sellaisenaan ollut merkitystä, kun taas Taolaiselle filosofille asioiden luonnollisen järjestyksen ymmärtäminen oli kaikista tärkeintä. Vain noudattamalla suuren Daon periaatteita kykeni elämään elämänsä sopusoinnussa. Dao Dao on kaiken elämän lähde. Se on nimeämätön, näkymätön ja sitä on mahdotonta käsittää normaaleilla havaintomenetelmillä. Se on rajaton, eikä kulu loppuun vaikka kaikki aine, asiat ja olennot ammentavat olemassaolonsa siitä. Piiloutuneena liikkeen ja muutoksen taakse Dao on pysyvä taustalla oleva todellisuus. Nämä ajatukset muodostivat kaiken myöhemmän Taolaisen ajattelun keskeisen osan. Vaikka Dao on kaiken elämän lähde, se ei ole jumaluus tai henkiolento. Dao De Jingissä taivas, maa, joet ja vuoret ovat kaikki osa suurta ja yhdistävää voimaa josta käytetään nimeä Dao, joka on persoonaton ja oikealla nimellään nimeämätön voima kaikkien universumin tapahtumien takana. Dao De Jingissä tämä nimeämätön voima ei ole kokonaan neutraali, vaan sen käsitetään olevan hyväntahtoinen luonteeltaan. Taivaallinen Tie on olla hyödyksi muille, ei haitaksi. Valaistunut Laozi oli kotoisin Chu valtiosta, ja Dao De Jingissä näkyykin voimakas siellä vallinneen shamanistisen kulttuurin vaikutus keskustelussa valaistumisesta ja elämän kultivoinnista. On helppo todeta, että Taolaisuus on syvästi juurtunut silloisen etelän kulttuuriin, koska sekä Laozi ja Zhuangzi, toinen tunnettu Taolainen filosofi olivat Chun kansalaisia. Taolaisella valaistuneella on vastaavanlaisia voimia kuin muinaisilla tunnetuilla shamaaneilla. Hänellä on erilaisia kykyjä ja hän kultivoi Kolmea Aarretta; kehoaan, sisäistä voimaansa ja henkeään yhtyäkseen alkuperäiseen ei olemiseen. Valaistunut oli myös aktiivisesti osaa ottava yhteisön jäsen. Yksi Taolaisuuden kuuluisimpia ajatuksia on ei-toiminnan konsepti, josta käytetään termiä wu wei. Dao De Jingin wu wei merkitsi ”Taon periaatteiden mukaan kulkemista” ja se tie oli hyväntahtoinen. Se tarkoitti ei ylimääräisen voiman käyttöä. Valaistunut joka pitää huolta asioistaan ilman väkinäisyyttä kulkee wu wein tietä. Elämän kultivoinnista Dao De Jngin valaistunut harjoitti elämän kultivointia. Teoksessa kuvataan kahdenlaista kultivointi tapaa: fyysiset tekniikat ja elämän asenne. Fyysiset tekniikat sisältävät hengityksen säätelyä ja fyysisiä harjoituksia, sekä menetelmiä joilla pyrittiin säilyttämään ja jalostamaan seksuaali- ja vitaalienergiaa nuoruuden ja elämänvoiman palauttamiseksija ylläpitämiseksi. Asenteeseen ja elämäntyyliin liittyen Dao De Jing painottaa, että liiallinen haluaminen, kiintymys materiaalisiin asioihin, aktiviteetit jotka kiihottavat mieltä, nostavat tunteita, väsyttävät kehoa ja stimuloivat aisteja ovat kaikki vahingollisia terveydelle. Klassisen taolaisuuden kultivointi mahdollisti poliittisen ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden uhraamatta fyysistä ja mentaalista terveyttään. Ongelma nousee esiin vasta kun kiintyy maineeseen ja kunniaan niin, ettei tiedä milloin olisi jo aika lopettaa. Dao De Jingin viesti kuuluukin: kultivoi valaistuneen fyysisiä, mentaalisia ja henkisiä ominaisuuksia, ota osaa yhteisössäsi, auta puuttumatta asioihin liikaa ja lopeta kun työ on tehty . Dao De Jing arvostaa shamanistisia ominaisuuksia ja henkilökohtaista voimaa, mutta ei jaa shamaanien animistista maailmannäkemystä. Erilaisten henkien asuttaman henkimaailman sijaan he näkevät Daon, yhdistyneen ja nimeämättömän Voiman joka on kaikkien universumin tapahtumien alla oleva todellisuus. Dao De Jing filosofia kasvoi Kevät ja Syksy aikakaudella (771-476ea), mutta on kuitenkin samalla muinaisen Chun valtion alueen kulttuurillinen tuote. Karistamalla shamaanien erilaisuuksien maailman, mutta silti yhä säilyttäen heidän henkilökohtaisen voimansa, Dao De Jing edustaa muutosta shamanistisista uskomuksista kohti filosofista järjestelmää, jossa yhdistyy näkemys todellisuuden luonteesta, elämän kultivoimisesta sekä valaistumisesta.

Jaa somessa

Pin It on Pinterest