Chi Kung erilaisiin päämääriin

Chi Kung erilaisiin päämääriin

Chi Kung voidaan luokitella systeemiksi, jossa kehoa, hengitystä ja mieltä yhdistämällä pyritään laajentamaan ja syventämään omaa kokemustaan olemassaolosta. Erilaisia harjoitusmenetelmiä on paljon, eivätkä ne ole tiukasti rajattuja johonkin tiettyyn vaikutukseen, joten niiden jaoittelu eri ryhmiin saattaa olla haastavaa. Yksi tapa eritellä niitä, on tehdä se niiden päämäärän mukaan. Se, millaisia tuloksia harjoitukselta odottaa, tai mihin niillä pyrkii, sanelee samalla sen minkälaisia harjoituksia kannattaa valita, ja minkälaisista harjoituksista saa tavoittelemansa hyödyn. Suurin osa perusharjoituksista sopii kuitenkin ainakin aluksi melkeinpä mihin tavoitteeseen hyvänsä. On helppo kuvitella esimerkiksi yleisurheiluvalmennuksen peruskuntoharjoitusten olevan paljolti samanlaisia lajien eroista huolimatta. Mutta kun kiekonheittäjä suuntaa katseensa kiekkorinkiin, tai kolmiloikkaaja vauhdinottopaikkaan, niin myös erityisharjoittelun merkitys tulee esille.

Hoidollinen Chi Kung
Tämä käsittää kaikki menetelmät, joissa keskitytään sisäiseen ja ulkoiseen energiaan, Chi:hin terveyden ylläpitämiseksi ja sairauden voittamiseksi. Sanotaan, että perheen tärkein lääkäri asuu keittiössä.
Päivittäisen ruokailun aikana saatu energia on se perusvoima, jonka tasapainoisuus ja ravitsevuus pitävät perusterveyden yllä. Yrttien ja mausteiden käyttö ruoanlaitossa perustuu ajatukseen siitä minkälaista energiaa ne antavat.
Kun keittiössä jokin menee vikaan, tai muut päivittäisen elämän osa-alueet vaativat liikaa, turvaudutaan ammattilaisen apuun. Hoitaviin yrtteihin perehtynyt asiantuntija auttaa valitsemaan oikeanlaista energiaa antavat yrtit oikeaan vaivaan, niin että terveys saataisi taas kuntoon. Akupunktiota käytetään usein yrttihoidon tueksi, ja myös itsenäisenä hoitomuotonaan. Kun energiakanavistossa tai elimistössä on epätasapainotila, säännöllinen anmo yleishieronta ja siihen lisätty pistekäsittely saattaa jouduttaa paranemista ratkaisevasti. Kevyet rentouttavat ja venyttävät liikkeet hoitavat ja tukevat kehon toimintoja, aktivoivat tiettyjä energiakanavia ja auttavat tehokkaasti ylläpitämään terveyttä. Kaikissa näissä painopiste on sisäisen voiman virtaukseen ja tasapainoon vaikuttaminen, joka jo sinällään voidaan luokitella Chi Kungiksi.
Vanha sanonta kuuluu, että sairauden hoitaminen on sama kuin aloittaisi kaivon kaivamisen vasta kun on tullut janoiseksi. Hoidollinen Chi Kung onkin kuin tehty tätä varten, ja on ehdottomasti useimman harjoittelijan ohjelmassa. Varmastikin suurin osa on aloittanut harjoittelun juuri päämääränään pitää yllä kehomielen hyvinvointiaan, tai saadakseen jostain tietystä vaivasta tai sairaudesta yliotteen.

 

Chi Kung ja Kamppailulajit
Suomessa yleisesti käytetty sana “kamppailulaji” on käännös englannin kielestä “martial art”, kiinaksi wushu, japaniksi bujutsu. Shu tai jutsu on melko yksiselitteisesti “taito” tai “kyky”, kun taas wu/bu on ollut usean keskustelun aiheena. Lyhyesti voisi melko perustellusti esittää, että kysymyksessä ei ole kamppailu, vaan sen pysäyttäminen.

Legendaarisen Keltaisen Keisarin – Huang Di:n sanotaan opettaneen wushu lajit kansalaisilleen lähes 5000v sitten. Kirjallisuudessa niistä löytyy maininta Kevät Syksy Aikakirjoissa 2500v:n takaa.
Klassisesti kamppailulajit voidaan jakaa kahteen suureen päälinjaan, ulkoisiin ja sisäisiin lajeihin. Edellä mainittuihin voisi lukea kaikki fysiikkaan keskittyvät urheilulajit kuten nyrkkeily, paini, judo, karate, kilpailu tai ji jne. Sisäisiin lajeihin puolestaan lukeutuvat kaikki ne, joissa pyritään vahvistamaan, tasapainottamaan ja keskittämään sisäistä voimaa Chi:tä, kuten taijiquan, baguazhang and xingyiquan. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö mieli ja energia näyttelisi huomattavan tärkeää osaa myös urheilussa. Jokaiselle taistelijalle sopii hyvin vanha japanilainen zen sanonta “fu dou shin”, liikkumaton mieli. Sisäisissä lajeissa kuitenkin energian ravitseminen ja kultivointi on se mihin tähdätään, ei satunnainen voitto tai häviö areenalla tai sotatantereella.

 

Henkinen Chi Kung

Tähän ryhmään kuuluvat kaikki harjoitukset, jotka auttavat löytämään ja paremmin ymmärtämään ihmistä itseään ja hänen paikkaansa laajassa kaikkeudessa; sekä yksin, että yhteydessä kaikkeen. Yleensä näihin luetaan Taolainen, Buddhalainen ja Konfutselainen Chi Kung. Hieman jokaisesta erikseen:

Buddhalaisuus syntyi Intiassa n.2500v sitten. Kiinassa siitä on tullut tärkeä osa maan kulttuuria ja elämää, ja se on jaettavissa sekä uskonnolliseen, että ei uskonnolliseen muotoon. Uskonnon harjoittajalle Budhhalainen Chi Kung auttaa eteenpäin kohti oivallusta ja valaistumista, kun taas tavalliselle maallikolle se tuo terveyttä, korkeampaa itsetietoisuutta ja auttaa kehittämään kehon ja mielen mahdollisuuksia.
Suuri osa Buddhalaisista harjoituksista on istuen tapahtuvaa hiljaista harjoitusta kuten esimerkiksi Zuo Chan; Za Zen japaniksi. Tunnettuja seisten tehtäviä ja liikkuvia harjoituksia ovat Chan Mi Gong – Salainen Zen Harjoitus sekä Yi Jin Jing – Jänteitä Muuttava Klassikko.

Konfutselaisuus on noin 2500 vuotta sitten eläneen kiinalaisen filosofin ajatuksiin perustuva koulukunta. Sen oppeihin kuuluu yksilön luonteen ja hyveiden kehittäminen perheen, yhteisön ja maan hyväksi. Chi Kung harjoituksilla pyrittiin saamaan tähän vaadittavaa sisäistä voimaa lähinnä mietiskelyllä ja sisäisellä tutkimisella.

Taolaisuus on sulauttanut itseensä monituhatvuotisen kansanperinteen kulttuurin, parannusmuodot, magian, mystiikan ja kosmologian. Tästä syystä Taolainen Chi Kung on näistä kolmesta henkisen Chi Kungin menetelmistä laajin ja eniten harjoitettu. Tämän nyt esillä olevan jaottelun kaikkia muotoja kuuluukin Taolaisen Chi Kungin piiriin, jossa itsessään on lukuisia osa-alueita tavoitteista riippuen. Muinainen Yangsheng – Elämän Kultivointi, edeltää Taolaisen filosofian ja uskonnon syntyä, mutta se on saumattomasti yhteydessä nykyisissäkin Taolaisen Chi Kungin muodoissa. Chi Kung voidaan jakaa myös viiden pääsuuntauksen mukaan, joihin jokaiseen kuuluu myös Taolaisia harjoituksia.

Chikung. Alku.

Chi Kung Historia

Joskus kuulin treeneissä keskustelua tyyliin: “mistähän chi kung on tullut”, ja “kukahan sen on keksinyt” ja vastaavaa. Nämä molemmat ovat hyviä kysymyksiä, ja tulevatkin aika automaattisesti mieleen kun lajista kiinnostuu, tai aloittaa sen harjoittamisen. Vastaus näihin ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, ja jos juurta jaksain sitä alkaisi selvittämään, saattaisi muutamakin kirjoitus siihen tarvita. On suhteellisen helppoa ottaa selvää kuinka jokin tietty laji, vaikkapa esim. jääkiekko alkoi, mutta Chi Kungin alla on toisistaan täysin poikkeavia menetelmiä niin paljon, että yhteistä alkua niille lienee historian kätköistä mahdoton löytää. Mutta suurpiirteisesti jotain voi kyllä sanoa.

Chi Kung termi tuli yleiseen käyttöön vasta 1950 luvulla, mutta siihen liittyvien harjoitteiden alkuhistoria jää muinaisuuden hämärään. Tosin Kiinasta on löydetty lähes 7000v vanha astia, jonka arvellaan kuvaavan Chi Kungin kaltaista harjoitusta tekevää henkilöä, mutta 100% varmuutta tästä ei ole: tuohon aikaan ei sitä vahvistavaa kirjoitustaitoa ollut vielä olemassa. Traditio kuitenkin kertoo ajasta, jolloin nykyistä Kiinaa ei vielä ollut, ja Keltaisen Joen varrella, nykyisen Kiinan pohjoisosassa, asusti eri kansakuntia ja heimoja. Silloiset hallitsijat omasivat shamanistisia voimia, ja kykenivät mm. kommunikoimaan luonnon henkien ja eläinten kanssa. Näitä voimia pystyi kehittämään tietynlaisilla liikeharjoituksilla ja meditaatiolla ja niitä käytettiin hyväksi myös mm. ennustamisessa, taivaan tutkimisessa ja parantamisessa. Jotkut nykyisen Chi Kungin periaatteet ja harjoitukset juontavat juurensa näihin aikoihin, esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Viiden Eläimen Leikki harjoituksen.

Yleisesti ajatellaan, että Chi Kungiin liittyvä daoyin mainitaan kirjallisuudessa ensimmäisen kerran Taolaisen filosofin Zhuang Zi:n teoksessa osassa “Syvään Juurtuneita Ajatuksia” n.2300v takaa: “…hengittää ulos vanha, ottaa sisään uusi; kulkee kuin karhu, venyttelee kuin lintu, tällaisen daoyin:in harjoittajat tavoittelevat pitkää elämää…”
Vielä sitäkin vanhemmassa säilyneessä teoksessa puhutaan Chi-energiasta, ja kuinka sitä voi harjoittaa mm. oikealla hengityksellä ja mietiskelyllä. Näitä pitkän iän ja terveyden menetelmiä on ollut jo kauan ennen taolaisuuden syntyä, ja luonnollisesti vielä kauemmin ennen buddhalaisia harjoituksia. Ennemminkin voisi kuvitella, että muinaisia kokemuksia ja kansanperinteen menetelmiä otettiin käyttöön eri systeemeissä kulloisenkin tarpeen mukaan kaikkien näiden vuosituhansien aikana.

Historia elää meissä samalla kun luomme uutta. Vaikka maailma on erilainen kuin 7000v sitten, eivät muinaiset harjoitukset ole meistä niin kaukana. Katsoin luonto ohjelmaa, jossa vain erään tietyn simpanssiheimon jäsenet osasivat napsia hyönteisiä tikulla. Ne suunnittelivat tehtävän ensin ja valmistivat sitten siihen sopivan työkalun. Mistähän se taito oli tullut, ja kukahan sen keksi?

Terveys Qigong

Chikung on laaja ja vanha traditio kokonaisvaltaisen terveyden ylläpitämiseksi. Sen juuret ulottuvat kauas kirjoitetun historian tuolle puolen; ensimmäiset tunnetut siihen liittyvät maininnat kirjallisuudessa ovat noin 2500 vuoden takaa. Kiina on käynyt tuhansien vuosien aikana läpi moninaisia muutoksia muun maailman mukana. Eri päämääriin tähtäävät sisäisen energian harjoitteet kuuluvat kuitenkin yhä kiinalaiseen näkökulmaan terveydestä ja sisäisestä elinvoimasta. Jotkut harjoittelevat kehittyäkseen taistelutaidoissa, jotkut taas ylläpitääkseen terveyttä jokapäiväisessä elämässä. Niin tai näin, Chikung on ollut merkittävä osa kiinalaista kulttuuriperinnettä jo tuhansia vuosia.

1990 luvulla Kiinassa heräsi ajatus erilaisten Qigong koulukuntien yhteistyön muodostamisesta. Vihreää valoa tähän tuli myös valtiolliselta tasolta; Chikungin kulttuurihistoriallinen arvo oli kiistaton ja sen vaikutus kansan yleiseen terveydentilaan kiistattomasti osoitettu. Vastaaville toimijoille annettiin tehtäväksi laatia moderni ja helposti lähestyttävä tie Chikungin harjoittamisen aloittamiseksi. Mittavan suunnittelutyön tuloksena 2000 luvun alussa luotiin Kiinan Terveys Chikung yhdistys, jonka tehtäväksi tuli traditionaalisten tunnettujen harjoitusten editointi moderniin ja helposti opittavaan muotoon.

Ensimmäisinä julkaistiin 2000v vanha Viiden Eläimen Leikki, laajalle levinnyt Kahdeksan Osainen Silkkibrokadi, ääntä käyttämällä kehoa hoitava Kuusi Ääntä harjoitus sekä Shaolinin temppelistä tunnettu Jänteitä Muuttava Klassikko.

Tänään sarjoja on yhteensä yhdeksän. Neljän edellä mainitun lisäksi muodostettiin viisi uutta menetelmää: istuen tehtävä 12 Osainen Silkkibrokadi, Ma Kuninkaan Hautakummun Daoyin Kuvasto, Suuri Tanssi, Taiji Keppi harjoitus ja Daoyin Yangsheng Gong. Jokainen sarja on omanlaisensa omine erityispiirteineen, ja hyvä lisä omaan liikunta repertuaariin tai ryhmien vetäjille uutena harjoitusohjelmana. Terveys Qigong sarjat ovat helppoja oppia, rento tehdä ja toimivat mainiosti kuin porttina laajaan Qigong maailmaan.

Qigong harjoituksesta

Mitä saattaa tapahtua jos aloitat Qigong harrastuksen?

Ensimmäinen tärkeä, ja joillekin aivan uusi kokemus on toistuvasti tehtävä harjoitus. Ei kuitenkaan toistuva samassa sanan merkityksessä kuin se yleensä käsitetään teollisessa yhteiskunnassa; jonkun tekemistä saadakseen jonkun asian suoritetuksi tai valmiiksi. Se on saman asian toistaen tekemistä vain rentoutuakseen ja saadakseen mukavan ja hyvän olon. Sellaista tottumusta ei monellakaan välttämättä ennestään ole. Rauhoita hengitys, lopeta kiire, unohda kaikki epävarmuus ja pelot ja ole ihan vain tässä ja nyt; nyt saat tuntea olosi täysin helpottuneeksi ja turvalliseksi.

Tällaisessa yhteiskunnalta ja päivittäisen elämän paineilta suhteellisen suojassa olevassa olotilassa on mahdollista uskaltaa huomata, että pitää jatkuvasti päällään erilaisia ja eri tarkoituksia varten vedettyjä haarniskoja ja suoja-asusteita, ja että niiden taakasta on myös mahdollista päästä eroon. Voi aloittaa niiden riisumisen pikku hiljaa. Tässä haarniskoilla tarkoitetaan jatkuvan tiedostamattoman itsensä suojelemiseksi puettuja ja kasaantuneita kerroksia. Kun aloittaa niiden riisumisen, niin mieleen saattaa tulla aikoja elämässä kun niitä ei ole lainkaan tarvinnut. Pieni vauva ei vielä tiedä niistä mitään. Aika, jonka vietti jonkun todella tärkeän ihmisen, kuten nuoruuden rakkauden tai parhaan ystävän kanssa tuntui varmalta ja turvalliselta, ja sen ajan pystyi elämään täysillä ilman haarniskaa. Tämä on yksi syistä miksi Qigongista joskus sanotaankin, että se on paluuta varhaislapsuuteen, tai että Qigong on nuoruusajan muistamista ja kokemista uudelleen.

Tietysti se on hetkellistä, väliaikaista oivallusta, mutta sen kevyen ja taakattoman ajan kokeminen uudestaan auttaa pikkuhiljaa kohtaamaan tämän päivän haarniskansa uudella ja muuttuneella tavalla, sekä huomaamaan paremmin päällemme kasautuneet suojukset. Lapsesta pitäen meitä on muun koulutuksen ohella kuin huomaamatta kasvatettu myös haarniskan kantajaksi; jo pikkupoikana käsketään käyttäytymään kuin “kunnon mies”; pikkutyttöä rasitetaan pienestä asti vastaavanlaisella taakalla ja kehoitetaan olemaan kuin “aikuinen”. Teininä ja aikuisena kantamukset vain kasvavat ja hyväksymme ne moitteetta, koska ajattelemme ilman sisäistä kritiikkiä sen kuuluvan “kunnon ihmisenä” olemiseen. Helposti saattaa joutua haarniskojensa hallitsemaksi, jos ei kykene enää muistamaan millaista on olla ilman niitä. Mutta jos harjoituksen ja oivalluksen kautta tulee niistä paremmin tietoiseksi, voi oppia käyttämään suojuksiaan asteittain, ja vain silloin kun se on tarpeen; niin että itse hallitsee niiden käyttöä eikä päin vastoin. Tämä on pieni, mutta ratkaiseva askel matkalla tulla oman näytelmänsä pääosan esittäjäksi.

Qigong harjoituksiin kuuluu erilaisia liikkeitä ja asentoja, myös sellaisia, joita ei ehkä aikaisemmin ole tullut edes mieleen tehdä. Harva tulee ajatelleeksi miltä tuntuisi kurottaa molemmilla käsillä taivaan porttiin asti, tai tähdätä kaukana liitävää valtavaa kotkaa jousella. Työntää käsillä vuorta, poimia tähti maasta ja asettaa sen takaisin otavaan, tai vetää yhdeksää härkää hännästä? Matkustaa vatsaansa tervehtimään sen jumalaa; ottaa kuu vasempaan ja aurinko oikeaan käteen; lentää kuin haikara, juurtua paikalleen kuin puu. Nämä kaikki ovat esimerkkejä klassisen Qigongin harjoituksista. Voisikin sanoa, että Qigong on kaiken lisäksi myös kokoelma sellaisista liikkeistä, eleistä ja asennoista joita jokapäiväisessä elämässä ei tavallisesti tule tehtyä.
Miksi siis? Yksinkertaistettuna siksi, että voisi vapautua niistä tavoista, asennoista ja liikkeistä, joita huomaamattaan on omaksunut ja joiden hallitsemana huomaamattaan jatkuvasti toimii. Kannattaisi heti napata edellä mainituista muutamakin omaan käyttökomeroonsa 🙂

Qigong johtaa vapaampaan tapaan elää. Vaikka, kuten sanotaan, ajatus on vapaa, niin keho ei ole niin kauan kun se on sidottu tiedostamattomiin toimintamalleihin. Yhä useammat huomaavat, että vaikka ajatuksissaan he tietävät olevansa vapaita, heillä ei ihmeekseensä kuitenkaan ole tunnetta tästä vapaudesta. Syynä siihen on ainakin osittain se, että ei ole kyennyt luopumaan lapsuudesta lähtien omaksuttujen tiedostamattomien tottumusten hallintaa itsessään. Qigong voi auttaa harjoittamalla ja kokemalla tietoisesti uusia tapoja olla, ettei joutuisi elämään tämän kertaista tärkeää elämäänsä kuin sivusta seuraajana tiedostamattaan yrittäen sovittaa elämänsä systeemin ja toinen toistensa oikkuihin.

takaisin blogiin

Taolaisia Mestareita

Tao Hongjing (456-536) syntyi kaakkoiskiinassa. Hänen perheensä oli vaikutusvaltainen ja painotti sivistystä ja opiskelua kannustaen hankkimaan laajalti tietoa. Taon isoisällä oli arvostettu asema Song dynastian hallituksessa, ja kun Qi dynastia vei vallan, perhe menetti omaisuutensa.
Song dynastian aikana Tao palveli sihteerinä ja kirjaston pitäjänä keisarillisessa hovissa. Hänen monipuolisia kykyjään ei hovissa huomattu ja näin ei häntä koskaan ylennetty. Tästäkin syystä hän luopui asemastaan 492 ja päätti alkaa tavoitella Tao:a. Tao Hongjingin pyrkiessä edistymään polittisella uralla, niin hän ei saavuttanut menestystä, mutta tultuaan Taolaiseksi erakoksi, hänen maineensa levisi ja hänen neuvoaan etsivät niin yläluokan edustajat kuin hallitsijatkin.

Kun Tao Hongjing asettui Maoshan vuoristoon kaakkoiskiinassa, hän ryhtyi kokoamaan ja lajittelemaan Shangqing kirjoituksia. Hän laati Shangqing Taolaisuuden periytymislinjan, kirjasi sen välittymisen oikeudenmukaisuuden, määritteli jumaluuksien ja taivaallisten henkien hierarkian, sekä dokumentoi taivaallisilla alueilla vallitsevan hallinnollisen rakenteen. Tao Hongjingin käsissä Taolainen jumalisto tuli järjestyksenmukaiseksi. Jumaluudet ja kuolemattomat luokiteltiin heidän valaistumisastettaan vastaavaan järjestykseen. hän kuvaili henkien ilmenemismuodot yksityiskohtaisesti aina heidän käyttämiensä vallan symbolien ja vaatteiden väriin asti.

Tao Hongjingin tietämys ja oppineisuus oli syvä ja laaja. Shangqing opetuksien lisäksi hän oli laajasti perillä myös ulkoisesta waidan alkemiasta. Hänellä oli käytössään Maoshanilla alkemistinen laboratorio, jossa hän keskittyi tutkimaan ja valmistamaan kuolemattomuuden eliksiirejä. Qi dynastian jälkeisen Liang dynastian ensimmäinen hallitsija oli Taon ystävä ja suojelija. Hänen laboratorionsa kulut kustannettiin keisarillisesta holvista, samoin kuin hänen tutkimusmatkansa toisille vuorille kuolemattomuus pillerin valmistamista varten tarvittavien mineraalien etsimiseksi.

Tao Hongjingin tietämys ei rajoittunut Taolaisiin menetelmiin. Hän muokkasi ja kirjoitti tutkielmia yrttihoidosta sekä oli ennustamisen, sotastrategian, astronomian, geologian ja metallurgian tuntija; hänen pajansa Maoshan vuorilla oli kuuluisa eräänä aikansa parhaana miekkojen valmistajana. Tao oli myös Konfutselaisten klassisten tekstien ja Buddhalaisten pyhien kirjoitusten oppinut. Tao oli erittäin tuottoisa kirjoittaja. Hän kirjoitti yli 80 tutkielmaa tieteellisistä ja kirjallisista aiheista. Hänen Taolaisia menetelmiä, kuten alkemiaa ja ennustamista käsitteleviä teoksia on viitisenkymmentä. Kaiken lisäksi hän oli vielä runoilija ja kamppailutaitojen mestari.

Oli itsestään selvää että Tao Hongjingin laaja-alainen monitieto vaikutti myös Shanqjing koulukunnan kehitykseen ja vei sen uusiin ulottuvuuksiin. Hänen alkemian, hoitomenetelmien ja yrttien tuntemuksensa toi näiden käytön myös koulukunnan elämänkultivointi- ja pitkäikäisyyden menetelmiin. Ehkä jopa tärkeämpää oli se, että hän toi Yi Jing – Muutosten Klassikko teoksen tietonsa Shangqing Taolaisuuden käsitykseen ihmisen kehosta ja energian kierrosta. Kehon sisäiset transformaatiot ryhtyivät noudattamaan muutosten periaatteiden mukaisia transformaatiota koskevia sääntöjä. Energian kierto ja kehoa suojelevien henkien ravitseminen seurasivat taivaallisten liikkeiden kaavaa sekä vuodenaikojen vaihtelua.

Tao Hongjingin ansiosta Shangqing Taolaisuudesta oli tullut henkinen traditio, jolla oli pitkällekehittynyt näkemys ihmisen kehosta ja ulkoisesta universumista; kehittynyt oppi jumalista ja heidän hallinnollisista velvollisuuksistaan; tieteellisellä pohjalla olevat pitkäikäisyyden tekniikat yrttihoitoineen ja mineralogia; visualisointiin ja sisäiseen transformaatioon perustuva mietiskelymenetelmä, sekä spirituaalisten kokemusten dokumentointi. Hänen Shangqing Taolaisuuden suuntaustaan ryhdyttiin kutsumaan nimellä Maoshan Shangqing koulukunnaksi, ja sitä opetettiin oppimiskeskuksissa joka puolella Maoshan vuoristoaluetta. Maoshan alueen Taolaiset keskukset olivat ensimmäisiä laatuaan, ja niistä tulikin Sung, Yuan, Ming ja Qing dynastioiden aikana kukoistaneiden Taolaisten retriittien ja luostareiden esikuva.

takaisin blogiin